Lucca

Vanhankaupungin rakennuksista hohtava lämpö. Täysikuu, puheensorina terasseilla. Kivilattian viileys, kaasulämmityksen makeanpistävä tuoksu.

Kiharatukkainen suurisilmäinen bambino sanoo ciao – hänen hymynsä kun vastaan hänelle. Vanha herra taluttaa pientä koiraa ja viheltelee ”Volarea”.

Aamun ensimmäinen kahvi ja tuore lämmin foccacia.

Paniikki kun pankkiautomaatti ei anna rahaa, helpotus seuraavalla automaatilla kun seteleitä karisee kouraan. (Suutelen teitä Deutsche Bank!)

Kaikki ne ystävälliset ihmiset, jotka hymyilevät ja puhuvat nopeaa italiaa ja viittovat mihin pitää mennä. Mies, joka nukkuu oliivipuun alla.

Oranssinruskeat talot, sininen taivas, aurinko.

Tyrmistys ja epäusko kun kamera putoaa kivilattialle eikä suostu enää toimimaan.

Tyyntynyt olo kun junamatka jatkuu.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s