Paikan kokemisesta

Matkustaessamme emme koe paikkoja pelkästään katsomalla, vaan muutkin aistimme toimivat tehokkaasti. Makuaisti nyt tulee ensimmäisenä mieleen tärkeänä osana matkaa. Ruoka ja juoma ovat aina tärkeitä, joskus jopa kohokohtia matkoilla.

004

Hajuaisti tuo muistoja mieleemme yllättävällä tavalla. Tuoksumuisto saattaa laukaista jonkun unohduksissa olleen tapahtuman.

Maantieteilijä Yi-Fu Tuan on esittänyt, että muistot ovat itse asiassa tuoksuista lähtöisin, sillä tuoksut vaikuttavat tunteisiimme paljon syvemmin kuin äänet tai visuaaliset kohteet. Tuan kertoo, kuinka hän, palattuaan lapsuutensa kotiin 23 vuoden jälkeen, ei enää pystynyt kokemaan paikkaa samalla tavalla kuin ennen. Paikka oli säilynyt lähes muuttumattomana, mutta hänen oma havaitsemistapansa oli muuttunut. Vasta haistettuaan vahvan merilevän tuoksun rannalla hän kykeni jälleen heittäytymään uudestaan lapsuutensa muistoihin.

Mika Waltarin kirjassa Suuri illusioni tuoksumuisto yhdistyy lapsuusmuistoon jotenkin sympaattisella tavalla. Pikkupojalle kaupunkiin tuleminen ei tunnukaan pelottavalta, vaan tämä poika kokee kaupungin heti omakseen:

”Kiivetessämme ylös pimeässä, sillä sähkönappula ei toiminut, välkähti mieleeni epäselvä muisto lapsuudestani, jonka kivikäytävän tuoksu oli herättänyt unhoituksista. Olin aivan pieni poika, tulin tädin kanssa maalta, ajoimme ajurilla katua pitkin, aurinko paistoi hyvin kirkkaasti ja hevosen kaviot kopsahtelivat tarkasti määrättyjen väliaikojen perästä kivitykseen. (…) – Ja rappukäytävässä oli sama tuoksu, joka siitä hetkestä lähtien on ollut minulle rakas, sillä se symboloi kaupunkia ja kaikkea tuntematonta.”

018

Kuuloaistia voi testata matkoilla ollessa. Voi istua vaikkapa alas puistonpenkille ja alkaa kuunnella ympäristöään. Äänimaisemasta erottaa jatkuvien ja tasaisesti toistuvien äänien joukosta yksittäiset äänet. Kertovatko ne jotain tästä maasta, sen kulttuurista, tavoista tai tunnelmasta?

Tuntoaisti, miten liitämme sen paikkoihin joissa käymme? Tunnemme väsymyksen jaloissamme kävelyn jälkeen. Tunnemme katukiveysten epätasaisuuden, kylmän kivilattian, patinan vanhojen rakennusten seinissä. Tunnemme kasvoillamme auringon, sateen, tuulen ja suolaisen tyrskyn.

038

Yksin matkustaessa näihin asioihin kiinnittää ehkä helpommin huomiota. Yksin ollessaan ihminen aistii ympäristöään avoimemmin. Mutta onko yksin matkustaminen yksinäistä? Olen matkustanut niin harvoin aivan yksin, että en osaa vielä vastata tähän.

Lempikirjailijani, japanilaisen Haruki Murakamin kirjassa Värittömän miehen vaellusvuodet päähenkilö Tsukuru Tazaki vierailee Helsingissä. Pidän erityisesti kohdasta, jossa päähenkilö kokee Helsinkiä eri aistein. Myöhemmin hän pohtii yksinäisyytensä olemusta ja huomaa että hänen Helsingissä kokemansa vieraus ja ulkopuolisuus itse asiassa vähentävät hänen yksinäisyyttään:

”Kello oli jo kahdeksan, mutta taivas ei näyttänyt lainkaan hämärtyvän, kuten Olga oli sanonut. Moni liike oli vielä auki, ja väkeä kuljeksi valoisilla kaduilla kuin päiväsaikaan konsanaan. Kahviloissa ihmiset joivat olutta ja viiniä, juttelivat iloisesti. Tsukurun kävellessä vanhalla mukulakivikadulla jostakin leijui paistetun kalan tuoksu, joka muistutti japanilaisten lounasravintoloiden paistetun makrillin tuoksua. Tsukuru tunsi itsensä nälkäiseksi ja astui kapealle sivukujalle kalan aromia seuraten, muttei onnistunut jäljittämään sen alkuperää. Hänen kulkiessaan kujaa pitkin tuoksu lopulta haihtui (…)

Täällä hän ei kuitenkaan ollut ainoastaan yksin. Hän oli yksin kahdessakin merkityksessä. Hän oli ulkomaalainen ja kaikki hänen ympärillään keskustelivat kielellä, jota hän ei ymmärtänyt. Yksinäisyyden tunne oli eri lajia kuin hänen Japanissa kokemansa, eikä se tuntunut hänestä hassummalta. Kahdessa mielessä yksin oleminen saattoi johtaa yksinäisyyden kaksinkertaiseen kieltämiseen.”

010

Lukemista:
Anne-Mari Forss: Paikan estetiikkaa
Haruki Murakami: Värittömän miehen vaellusvuodet
Mika Waltari: Suuri illusioni

Mainokset

6 kommenttia artikkeliin ”Paikan kokemisesta

  1. Minun voimakkain tuntoelämykseni on ehkä kuuma pohjoisen kallio jalkapohjia vasten. Se on vuosituhansia vanha, Pohjanmenren ympäröimä. Kun aurinko paistaa, meri on aivan sininen, kallio punainen. Tämän paikan olen löytänyt vasta aikuisena mieheni vanhempien kesäpaikalta.

    Hyvin vahvoja tuntoaistimuksia liittyy myös vanhempieni entiseen kesäpaikkaan, jossa vietin lapsuuteni kesät. Mutta niihin muistoihin liittyy luopumisen suru: on ollut pakko päästää irti, koska palata ei voi. Käydä kyllä. Uuteen paikkaan samanlaista haikeutta ei liity, sen voi ottaa vapaasti omakseen, vaikka olisi vain käymässä. Syvyys syntyy siitä hetkestä, jossa on. Ilman yhteisen historian painoa.

    Liked by 1 henkilö

  2. Kiitos Katja näiden ajatusten jakamisesta! Paikoista ja maisemista luopumisen suru on ollut tosiaan yllättävän kipeää. Muistan kun lapsuuden lopun kynnyksellä ymmärsin, että mansikkapaikkani eivät tule olemaan ikuisesti minun – tulee muita lapsia, jotka ottavat ne omakseen. Mutta tuo jatkuvuuden tajuaminen auttoi silloin.

    Minusta on myös aina tuntunut siltä, että lapsuudenkotini pihalla tuuli on erilainen kuin missään muualla. Tunnistan sen aina kun käyn siellä. Ihan järkevästi ajateltunakin se voi pitää paikkansa. Maaston muoto, talon sijanti mäen päällä, ympäröivät isot koivut ja muut erityispiirteet tekevät sen, luulisin.

    Tykkää

  3. Voin kertoa, ettei yksin matkustaminen ole yksinäistä. Olen tehnyt useita matkoja yksin – pisin reissu kesti kaksi viikkoa. Yksin reissaamalla tutustuu paremmin muihin kuin kaksin tai porukassa ollessa. Nautin myös vapaudesta suunnitella päivät ja hetket omien mielijohteiden mukaan. Samoin valokuvaaminen on helpompaa, kun ei tarvitse ajatella, että toinen joutuu odottamaan ja pysähtelemään alituiseen, kuten kanssani käy, jos on inspiroiva ympäristö. Suosittelen ainakin kokeilemaan vaikka pidennetyn viikonlopun verran.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s