Heinäkuun hiljaiselon aikana olen ollut mökillä ja tehnyt pari retkeä kotimaassa. Ilman erityistä ennakkosuunnittelua päätin kuitenkin käväistä Riiassa, jossa olen aiemmin käynyt vain kerran. Onko Riika liian lähellä, vai mikä estää käymästä siellä useammin? Edellisestä käynnistä on ehtinyt vierähtää jo kahdeksan vuotta, joten olin utelias näkemään, mitä Riikaan tätä nykyä kuuluu.
Mustapäiden talo ilman tavanomaista ihmispaljoutta. Aukio oli väliaikaisesti suljettu.
Kuvissa on rauhallinen tunnelma vaikka kaupunkikuvassa pisti silmään turistien määrän valtava kasvu. Se on lisännyt luonnollisesti myös hotelleja ja ravintoloita, joita vanhakaupunki oli tupaten täynnä. Hyörinä ja pyörinä sijoittui pääasiassa Raatihuoneentorin ympäristöön, joten vanhankaupungin laidoilla oli rauhallista.
Paikalliseen ruokaan tutustuminen on aina suuri nautinto ja huvi. Kauppahalli ja keskustori entisissä zeppeliinihangaareissa osoittautui uskomattoman laajaksi ja ainutlaatuiseksi.
Vietimme hallin suojissa koko sateisen aamupäivän katsastamalla koko tarjonnan läpi ja ostamalla maistiaisia sieltä täältä. Varsinkin hallin kalaosasto on laaja, eksoottinen ja jännittävä. Latvilaiset käyttävät kalaa paljon ja monipuolisesti: tuoreena, kuivattuna, savustettuna, suolattuna ja säilykkeenä. Söin ikimuistettavaa kalaseljankaa yhdessä hallin pikku ravintoloista. Muista herkullisista paikallisista tuotteista jäivät mieleen kokonaisena säilötyt valkosipulit, suolakurkut, punaiseksi värjätty mausteinen kaali, tumma kuminaleipä, paprikalla maustettu juusto ja villisikamakkara.
Riian keskiaikainen vanhakaupunki on osa Unescon maailmanperintöluetteloa, mutta kaupunkikuvaa koristaa myös yli 800 jugend-rakennusta, joiden koristeissa on mielikuvitus laukannut.
Hitaan matkailijan kaupunkilomaan kuuluu olennaisena osana päämäärätön flaneeraus puisto- ja rantakaduilla. Baltian Pariisin laaja puistoalue vanhankaupungin ja uuden keskustan välissä on kauniisti hoidettu, viehättävä alue kanavineen ja istutuksineen. Daugava- eli Väinäjoki, sen ranta, sillat ja muistomerkit, on komea näky auringon laskiessa.
Majoituksen etsimiseen valtavasta hotellien ja huoneiden tarjonnasta kului muutama tovi. Löysin lopulta mukavan ja persoonallisen huoneiston vanhastakaupungista. Huoneisto oli sisustettu rustiikilla, keskiaikaisella meiningillä, mikä sopi hyvin vanhan talon ja naapuruston tunnelmaan. Sijainti oli todella kätevä vanhassakaupungissa lähellä kaikkia nähtävyyksiä, mutta hiljaisella kadulla, jossa ei ollut liikennettä eikä mitään häiriöitä. Erityisen mukava ele omistajalta oli tarjota ilmainen lentokenttäkuljetus mennen tullen. Tervetuliaisjuomana odotti mainiota latvialaista olutta.
Kauppahallin perusantimet sopivat hyvin huoneistomme pelkistettyyn ruokapöytään.
Pysäyttävä ghettomuseo holokaustin historiallisilla paikoilla.
Muut museokäynnit jäävät pakostakin seuraavaan kertaan. Maanantaisin ja tiistaisin monet museot ovat kiinni. Muutoin sateinen ja aurinkoinen Riian päivityskäynti oli onnistunut ja virkistävä.
Voi minunkin Riikan matkasta taitaa olla aikaa kymmenisen vuotta. Olisiko siis aika? Ja kun Turusta vielä pääsisi suorilla lennoilla. Näytti ihan kivalta tuo. Mitä itse pidit? Oliko paljon muuttunut?
TykkääLiked by 1 henkilö
Suurin muutos oli tuo turismin ja ravintoloiden lisääntyminen. Lentokenttää oli laajennettu ja uusittu. Joen vastarannalla näytti olevan jotain uutta modernia rakennuskantaa, mutta sinne emme poikenneet. Eurot on otettu käyttöön, se on aina kätevää. Tykkäsin kyllä, joskin Vilna kangastelee mielessä vähän ”erilaisempana” kohteena ja sinne tekisi mieli. Tuota huoneistoa voin kyllä suositella, tekstissä on linkki.
TykkääTykkää
Nämä viehättävät lähikohteet minulta helposti unohtuu, kun alan tehdä matkasuunnitelmia. Riikaan pitäisi ehdottomasti matkustaa, vaikuttaa kivalta viikonloppukohteelta. Sopisi minun lähimatkailuteemaan, jota olen nyt heinäkuun ja elokuun alun harrastanut (ja samalla vähän mökkihöperöitynyt) ihan täällä Savonlinna-Kuopio-akselilla.
TykkääTykkää